artikkelit
testi:
Ken Kreisel DXD-12012
-subwoofer
Julkaistu:
Hifimaailma 5/2013
Suljetun kotelon vuoksi transienttitoiston pitäisi olla hyvä, ja kahden elementin käyttö suurehkossa kotelossa tuo äänenpaineetuja. Saimme testiin subbareista suuremman, DXD-12012:n. Jos rehellisiä ollaan, täytyy estetiikkaa etsiä muualta kuin
mustan kantti kertaa kantin muodoista. Elementit on kaapeloitu vastakkaisvaiheisiksi. Samaa periaatetta Ken Kreisel on
käyttänyt jo vuodesta 1989, kun M&K julkaisi markkinoiden ensimmäisen push-pull-subbarin, MX-2000:n.
Ulkonäöllisesti M&K:n ajoilta tuttu ratkaisu on erittäin onnistunut. Kulutettu lattiapinta-ala ei loppujen lopuksi ole suuren suuri.
Subwoofer katoaa tummanpuhuvassa huoneessa
helposti seinänvierustalle. Se pitää kuitenkin myöntää, että DXD-12012 on saatu puristettua
suhteellisen kompaktiin pakettiin. Tuotevalikoimaan kuuluu passiivisia kotiteatterikaiuttimia, joita
yhdistää suljettu kotelo. Suurin hälinä on kuitenkin syntynyt Kreiselin subwoofereista. Parhaiten
nimen voi tunnistaa ammattiäänentoistosta ponnistaneen M&K:n K:na. testi
Ken Kreisel DXD-12012 -subwoofer
Teksti ja mittaukset: Mauri Eronen Kuvat: Valmistaja ja Mauri Eronen
Luonnollinen
bassojatke
Ken Kreisel yhdistää neljänkymmenen
vuoden kokemuksensa uuteen subwooferiin.
DXD-12012 haastaa puhtaudellaan kotiteatterin
kontrolloimattomat räyhähenget, mutta ei jää
jalkoihin mökämaratoneissa.
KEN Kreiselilla on takanaan nelisenkymmentä vuotta
kokemusta subwoofereiden suunnittelusta. Muu kotelo on viimeistelty ?simuloidulla nahalla?, joka todellisuudessa
ei tarkemmassa tarkastelussa juurikaan poikkea halvalta tuntuvalta vinyyliltä.
Vetäen ja työntäen
Voimanlähteenä toimii kaksi 12-tuumaista elementtiä, joita retuuttaa 750-wattinen vahvistin. Rakenne on siis suljettu push-pull. Kreiselin meriiteiksi voidaan lukea
70-luvulla lanseerattu subbari ja satelliitit -järjestelmä,
David & Goliath, jossa pieniä yläpään kaiuttimia tuki
suurempi bassokaiutin. Settiä seurasi vuotta myöhem-
?????
suosittelemme
Hyvä äänenlaatu
min maailman ensimmäinen aktiivisubwoofer, M&K
Servo Volkswoofer.
Miehen omaa nimeä kantava Ken Kreisel Sound and
Design on vasta parin vuoden ikäinen taapero. Vain kiiltolakattujen kylkien heijastukset saattavat puutteellisesti pimennetyssä
tilassa paljastaa murinan lähteen. Kaksi 12-tuumaista vastaa kartiopinta-alaltaan
yhtä 17-tuumaista.
12. Siten
molemmat työntävät ilmaa samanaikaisesti joko huoneeseen tai koteloon päin. Käänteisellä kartioliikkeellä pyritään kumoamaan elementtien tuottamaa säröä.
Ken Kreisel perustelee valittua toimintaperiaatetta
toiston ajallisella tarkkuudella. Tavallisesti push-pull-subwooferin toinen elementti kun sojottaisi näkyvästi kotelon ulkopuolella. Pienempi, 8-tuumaisia
elementtejä käyttävä malli kantaa nimeä DXD-808.
Valmistaja korostaa nettisivuillaan lippulaivansa
elegantteja muotoja ja klassista modernismia. Ensivilkaisulla kotelorakenne vaikuttaa perinteiseltä refleksiltä.
Toisella kyljellä sijaitsevan elementin lisäksi molempien sivujen ja takaseinän alareunassa on koko kotelon
mittaiset suojakankaat.
Kankaiden takaa kuitenkin paljastuu tyhjä tila ja
toisen bassoelementin magneetti
Kotiteatterivahvistimen lfe-kanavan voi kytkeä xlr-tuloon tai toiseen rca-ottoon. Stereokäyttöä varten on myös portaaton vaihesäätö. 40 hertsin asetuksella todellinen ?3 dB -piste on 58 hertsissä. Ääni on puhdas kaikilla taajuuksilla . Suodatuksen voi ohittaa kokonaan erillisellä kytkimellä, jos signaali käsitellään valmiiksi esimerkiksi
av-vahvistimessa. Signaalin voi tuoda xlr-liittimestä monona tai rca-pariin stereona. elementtien lineaarisen liikepoikkeaman sallimissa rajoissa. Pohjassa olevalle pienemmälle seinämälle riittää 18+18
mm:n vahvuus. Suuressa kotelossa seinämäpaksuus ja tuenta on tärkeää,
jotta laajat levypinnat eivät värähtelisi. Etenkin alaraja laskee entisestään huoneen korostamana. Kotiteatterissa vaihe säädetään
suoraan vahvistimen etäisyysasetuksella.
Haluttaessa DXD-12012 voidaan asettaa vaipuvan
valmiustilaan hetken toimettomuuden jälkeen. Ulottuvuus on kuitenkin hyvä, ja
kuuden desibelin vaimennus sijoittuu jakosuotimen
asennosta riippuen 22?28 hertsiin.
Kuten on valitettavan yleistä, eivät vahvistimen alipäästösuotimen merkinnät mene yksiin todellisen
akustisen jaon kanssa. Helposti musiikin mukana elävä kotelo tuhoaa juuri sen ajallisen
tarkkuuden, jota suunnitteluvaiheessa haluttiin.
DXD-12012:n kotelo on valmistettu mdf-levystä.
Sivuseinien paksuus on 25 mm, ja elementin puoleista
kylkeä on vahvistettu lisää 18 mm:n paneelilla. Subbareita pinoamalla kapasiteetti lisääntyy ja huoneen pystysuuntaisen
seisovan aallon vaikutus pienenee. Häiriöäänien puuttuminen. Stereokäytössä suurten kaiuttimien omistajat saattaisivat kaivata matalampaa jakotaajuutta.
Napakka ja hallittu
Kotelon tukeva, suljettu rakenne tuntuu jo testisignaaleilla toimivan eleettömästi. Toisaalta valmis tuote on pakostakin raskas. Jakosuodin maksimissa yläraja asettuu 130 hertsiin ja ohitettuna 164
hertsiin.
Todellisuudessa toiston ala- ja ylärajat ovat kuitenkin
riippuvaisia huoneesta. Lähtökohdat kotiteatterikäyttöä varten ovat hyvät, sillä vaste on siisti jakosuodin
ohitettuna. DXD-12012 skaalautuu suurempiin huoneisiin helposti subwoofereiden
määrää lisäämällä. Jos kapasiteettia tarvitsee lisää, voi pinoja toki lisätä mielin määrin.
Subwooferin toistaman taajuusalueen valintaa varten on portaaton alipäästösuodin välille 40?160 hertsiä. Ylälevykin on täyden tuuman paksuinen.
Sopivasti säädettävä
Vahvistinmoduuli on säädöiltään tavanomainen mutta monet tarpeet kattava. Valmistaja kutsuu kahden kaiuttimen
yhdistelmä Duoksi ja neljän Quattroksi. Valmiustilasta se herää vain rca-ottoja käytettäessä, joten
xlr-liitännän kanssa subbarin täytyy olla aina päällä.
Lähikentässä mitattu taajuusvaste on suljetulle
subwooferille tyypillinen. Kotiteatterikäyttöä tai ulkoista jakosuodinta varten vahvistimessa on vihreät merkinnät sopivien asetusten helppoa valitsemista varten.
Useampien subwoofereiden ketjuttaminen onnistuu
suodattamattoman xlr-lähdön kautta. Vaste laskee hiljalleen matalia taajuuksia kohti
Tuntu jalustakaiuttimien muuttumisesta suuriksi lattiakaiuttimiksi on
äärimmäisen uskottavaa. DXD-12012 pysyy
kuitenkin äänettömänä. 9,5
mittaustulokset
Jakosuotimen säätöalue (?3 dB)
Ilmoitettu:
Mitattu:
40?160 Hz
58?130 Hz
Toistokaista (?6 dB)
Jakotaajuus min:
Jakotaajuus max:
22?70 Hz
28?164 Hz
14
Jako ohitettu: 28?225 Hz Taajuusvaste
lähikentässä jakosuodin minimissä (sininen),
maksimissa (punainen) ja ohitettuna (musta).
den vuoksi Duo-paketin toinenkin laatikko, ei sen asentamiselle ollut tarvetta. Milloin
pihinä karkaa vahvistinmoduulin säätöruuvien välistä
tai elementin tiivisteiden välistä. Toistossa säilyy sellainen luonnollinen artikulaatio ja sävyllinen erottelu, jota
yleensä tapaa vain huippuluokan puhelinkopeissa.
Hifimaailman kuunteluhuoneessa yksi DXD-12012
riitti täysin tuottamaan puhdasta ääntä järjellisillä kuunteluvoimakkuuksilla. Erityisen vaikutuksen tekee matalimpien sähköisten äänien sävykkyys ja niiden
hallinta. Normaaleilla kuunteluvoimakkuuksilla harmoninen särö pysyy alle yhdessä prosentissa yli
30 hertsin taajuuksilla. Huone täyttyy helpolla ja voimallisella tutinalla, eikä Infected Mushroomikaan tuota subwooferille
mitään ongelmia. Koskaan ei synny tilannetta, että subwooferin pelkää tuottavan pettymyksen hetkellä millä hyvänsä. Matalien taajuuksien säröä mitattaessa oli hämmästyttävää, kuinka äänettömänä itse subwoofer pysyi samalla, kun äänenpainemittari kohosi, ja
kuunteluhuone alkoi elää.
Koska koteloperäisiä tai refleksiputkesta aiheutuvia
häiriöääniä ei ole, pysyy toisto hyvin puhtaana sellaisellakin materiaalilla, jossa huoneen täyttää pelkästään sähköisesti tuotettu murina. Kun napakka ja hötkyilemätön alakerta jatkavat toistoa huomaamattomasti, unohtuu siinä
sivussa , että yrittää arvioida subwooferin sointia. Kuuntelussa huomio ei kiinnitykään subwooferin touhujen seuraamiseen, vaan
musiikin kuunteluun, mikä subbaria arvioitaessa on
melkoisen harvinaista.
Vaikka musiikissa olisi vavahduttavia infraääniä, eivät
ne peitä olennaisia asioita alleen. mutta
DXD-12012:ssa yhdistyvät erinomaisesti riittävä äänenpaine, puhtaus ja tarkkuus.
Jos huone lähentelee kooltaan neljääkymmentä neliötä, ja pääpaino on elokuvilla, pompsahtaa hinta Duo- ja Quattro-pakettien myötä
helposti kipurajalle. Oikein säädettynä se hukkuu hienosti pääkaiuttimien luomaan äänikuvaan. Integroituvuus on vaiheensäädön jälkeen
erinomaista. Yhdelläkin laatikolla pääsee kuitenkin laadukkaasti alkuun. Yksi monipuolisimmin suoriutuvista bassolaatikoista, joita Hifimaailman kuunneltavana
on käynyt. Vaikka autotallissa odotti varmuukuunteluarvio
LAAJENTAA luonteikkaasti esityksen äänikuvaa paikallistumatta omaksi äänilähteekseen. Musiikkiin keskittyminen on helppoa äänenvoimakkuudesta tai
materiaalista huolimatta. Huoneessa tuntuu vain paine
ja väistämätön sisustuksellinen resonointi.
Tositoimissa Ken Kreisel DXD-12012 lunastaa lupauksensa. Vaihtorumban sijaan subbareita voi jälkeenpäin lisätä
teatterikassaa kerryttäessä.
? Puhdas ääni suurillakin voimakkuuksilla
? Sävykäs ja tarkka sointi musiikilla
? Suorituskykyyn nähden pieni koko
? ?
info
Ken Kreisel DXD-12012
Hinta:
2 499 ?
Edustaja: L-Sound
Lisätietoja: www.lsound.no
www.kreiselsound.com
Mitat (lxkxs):
39 x 60,2 x 49,2 cm
Paino:
36,6 kg
Toimintaperiaate:
suljettu, push-pull
Vahvistin:
750 W
Elementit:
2 x 12?
Otot: xlr
Alipäästö:
40-160 Hz, ohitettavissa
Vaihesäätö:
0-180° portaaton
Muuta:
automaattinen valmiustila. Illuusio
suurempien pääkaiuttimien olemassaolosta on erittäin vahva. Enemmän absoluuttista rähinää tarjoavia
vaihtoehtoja on useita . Toisto ulottuu vaimentumatta alas, mutta matalissa ei
esiinny jyräämistä, joka peittäisi pääasian. testi
Ken Kreisel DXD-12012 -subwoofer
matalilla sinitaajuuksilla saattaa yllättää refleksiviritteisiin kaiuttimiin tottuneen.
Kaupallisissa toteutuksissa on valitettavan yleistä,
että suurilla äänenpaineilla suljettukin kotelo antaa
merkkejä puolihuolimattomasta tiivistyksestä. Leffaäänien vavahtelutuissakin on helponoloista tarkkuutta ja samalla
fyysisiä tuntemuksia aiheuttavia paineaaltoja.
Yhteenveto
KOKONAISUUTENA Ken Kreisel DXD-12012 on sen järkevä koko ja
musikaalinen ote huomioon ottaen yksi eniten omistamisen halua
aiheuttavia subbareita. Ken Kreiselia halvemmalla